PIORSAANEQ

Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisunut
ilinniarsimanngitsunut pikkorissartitsinerup ingerlanissaa

 AALLAQQAASIUT

PI/SPS–Perorsaanermik Ilinniarfik meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik
aamma inunnut timikkut/tarnikkut innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnik najuga-qarfinnillu
pikkorissarnernikingerlatsisooqqullugu Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoqarfimmit suliakkerneqarsimavoq.
Pikkorissarnerup ingerlannissaa ukiup ataatsimip affaatalu missaanisivisussuseqassaaq
modulinut arfineq pingasunut aaqqissuussaasoq, moduliluataaseq ullunik 5-iniksivisussuseqartassalluni.
Sinerissamit tamaneersunut pikkorissarnerit 2017 aamma 2018-imi Nuummi ingerlanneqarsimap-put maannalu
pikkorissarnerit ingerlanneqarsimasut assingat aamma Nuummi ingerlanneqassaaq.
Pikkorissarniarlutilli nalunaartut ikinnerpaamik 15-iussapput.

Modulit siulliit sisamat sulisunut suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut sivikinnerpaamik qaam-matini arfinilinni
atorfeqarsimasunut imaluunniit siusinnerusukkut ulloq unnuarlu paaqqin-nittarfimmi sulinermik
misilittagaqalersimasunut saaffiginnittuupput. Suliamik ilinniagaqarsi-mannginneq uaniisumaqarpoq
perorsaariaatsinik ilinniagaqarsimannginneq. Modul 5-imiit pik-korissartunut aamma sulisut
siusinnerusukkut isumaginninnermi ikiortitut ilinniareersimasut, isumaginninnermi peqqinnissalerinermilu
ikiortitut ilinniareersimasut imaluunniit allamik attuumassutilimmik tunngaviusumik ilinniagaqareersimasut
ilaatinneqalissapput. Aammattaaq modulit 5-8 sulisunut siornatigut Kangerlussuarmi pikkorissarnermut
ingerlanneqarsimasumut naammassillugu peqataasimasunut imaluunniit Qasapermiunuinnaq ilinniartitsinermi
naammas-sillugu peqataasimasunut neqeroorutigineqarput. Sulisut tunngaviusumik
ilinniagaqarsimasut, siusinnerusukkut ilinniakkaminnit eqqaasaqaqqin-nissamik
uteqqiinissamilluunniit pisariaqartitsisut modulit tamakkerlugit (1-8) peqataaffiginis-saannut
aamma qinnuteqarsinnaapput.

Pikkorissarnerup ingerlanneqarnera Namminersorlutik
Oqartussanit aningaasalersorneqassaaq neqeroorutigineqassallunilu Ilaqutariinnermut
Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu. Pikkorissarneq akeqanngilaq peqataasussallu
angalanermut, hotelimi najugaqarnermut nerisaqarnermullu pik-korissarnermilu
atortussaminnut akiliunneqassapput. Sulisitsisup nal.
akunnermusiaqartitsineq/ullormusiaqartitsineq aamma taartaasup akissarsiai
pisussaaffigisariaqassavai, pikkorissarnermilu suliakkiissutit
suliarinissaannut piffissaqartitsisariaqassallutik.
Peqataanissamut nalunaarfissatutimmersugassaq aamma pikkorissarnermi
tunngaviusumik ingerlatassat, modulit1 -4 itisiliinermilu ingerlatassat,
modulit 5 -8 allaaserineqarneratilan-ngullugit nassiunneqarput.
Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisut tunngaviusumillu
ilinniagaqar-simasut, assersuutigalugu isumaginninnermi ikiortitutilinniarsimasut
imaluunniit isumaginnin-nermi peqqissaanermilu ikiortitut ilinniarsimasut
modulinut 8-sunut peqataarusuttut peqataanis-samut nalunaaruteqarsinnaapput.
Taamaalillutik modulit 4 siulliit sulinermi ilisimasanik nutar-saanertut isigineqarsinnaapput.

Ilinniartitsineq kalaallisut imaluunniit qallunaatut ingerlanneqassaaq apeqqutaatillugu
ilinniartit-sisoq sutut oqaaseqarnersoq. Ilinniartitsineq qallunaatut ingerlanneqartillugu toqqaannartumik
oqalutseqartassaaq. Suliassaqarfimmi kalaallit sulisut ilinniartitsisutut atorneqarnissaat
anguniar-neqarpoq.

SINAAKKUTIT:
 

Modulit tamarmik immikkut ullunik 5-nik sivisussuseqarput, nalinginnaasumik marlunngornermiit
arfininngornermut, ataasinngorneq nalinginnaasumik pikkorissartut pikkorissarfimmi
najugaqan-ngitsunut angalanermut atorneqartarluni. Pikkorissarneq November 2018-imi aallartissaaq
februar 2020-imi naammassinissaa naatsorsuutigineqarluni.
Modulit ingerlanneqareeraangata naliliisoqartassaaq pikkorissartullu
modulit akunnerini tamani suliakkerneqartassapput “angerlaallugit”
suliassaminnik, suliakkiussamilu najoqqutaasassaaq suliffigisami
ulluinnarni nammineq suleriaaseqarneq. Modulimi tullermi suliarisimasaq
akissute-qarfigineqartassaaq.
Pikkorissarneq naggaserneqassaaq ataasiakkaarluni
soraarummeernermik modul 8-mut tallis-sutaasumik. Misilitsinneq nalilerneqassaaq
angusivoq/angusinngilaq. Censori avataaneersoq peqataassaaq.
Pikkorissartut misilitsinnermi angusinngitsut misilitseqqinnissamut
periarfis-sinneqassapput.

Pikkorissarneq akeqanngilaq Namminersorlutillu
Oqartussanitulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut najugaqatigiiffinnullu, kommuninit aamma namminersortunit pigineqartunut neqeroorutaalluni.
Anguniagaqarfigineqartut tassaapput meeqqanut inuusuttunullu
ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit kiisalu inersimasut timikkut aamma imaluunniit tarnikkut
innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqin-nittarfiit.

PIKKORISSARNERUP IMAA AAQQISSUUNNEQARNERALU:
 
Tamaat isigalugu pikkorissarnermik ingerlatsinerupsiunertaraa pikkorissartut atuagarsornerit,
periaatsit aamma naleqquttunik sungiusarnerit aqqutigalugit
piukkunnarsarneqassasutsungius-sisimarpalaartumik sulisinnaanngorlugit, ileqqorissaarnikkut
eqqortumik aamma perorsaanermut atasumik. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik
meeqqanik inuusuttunillu atugarliorlutik inissinneqar-simasunik
imaluunniit inunnik timikkut aamma/imaluunniit tarnikkullu innarluutilinni suligaluar-pataluunniit
. Erseqqissarneqassaaq modulit siulliit sisamat tunngavissatut siulequtsiussaammata immikkut
sammisassanik modulinik sisamanik malitseqartinneqartussat. Pikkorissarnerup inger-lanneqarnerani sulisunut
perorsaariaatsimik ilinniagaqarsimanngitsunut aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisunut
salliutillugit saaffiginnittuummat paaqqinniffiit ataasiakkaat suliner-minnisiunnerfii
aallaavigineqassapput. Taamaattumik PI/SPS annertujaamik tunngavilersuisuus-saaq
ingerlanneqartarumaarpullu caset, pisuusaartitsinerit aamma naleqquttumik sungiusaatit
aallaaveqartinneqartut pikkorissartut ulluinnarneersunik suliaanneersunillu aamma atuisut
pisariaqartitaannut, pissusilersornerannut aamma katsorsaanermit isigalugu
attuumassute-qartinneqartut. Naak modulinitamani pineqartussat sammisassalluunniit
assigiinngikkaluartut ilinniartitsinerup ingerlanerani ineriartortoqarnissaa
imaluunniitsiuariartortoqarnissaaanguni-arneqassaaq.
 
ILINNIARTITSERIAASISSAT
 
Ilinniartitseriaatsit assigiinngiiaartut atorlugit, taakkunanilu peqataasut
suleriaatsiminni misilit-tagaat aamma namminneq misigisatut misilittakkat atuagarsuut
inut, periaatsinut aamma naleq-quttunik sungiusarnernut attuumassuteqartinneqartunik
ingerlatsisoqassaaq. Aammattaaq sule-qataasut suleriaatsiminni misilittagaat
inuunermilu misilittagaat attuumassuteqarnerat naaper-torluguilanngunneqartarumaarput.
Taamaalilluni suleqataasut namminneq aamma sulisutut inissisimanerat aamma attuumassuteqarfimmik
katsorsaanermillu sulinermiakisussaaneq pillugit isummersornermik pilersitsinissaqqularnaarneqassalluni.
Ilinniartitsineq aallaaveqassaaq pikkorissartut ulluinnarni suliaannit attuumassuteqartillugu atuisut
pisariaqartitaannut, pissusilersornerannut aamma katsorsaanermit isigalugu.
Pikkorissartut namminneq sulinerminni immikkut eqqumaffissatut oqaluttuaat eqqartugaallu ilinniartitsinerup
ingerlanerani ilaassapput. Pikkorissarnerup moduliini tamani kalaallit kulturiat ileqquilu
ilanngunneqartassapput aamma Kalaallit Nunaanni perorsaanermik sulinermimaannakkut
ajornartorsiummut tunuliaqutaasunik paasinninnermut isummersornermullu ilapittuutaasut.
 
Modul 1-4 Modulit tunngaviusussat:
 
Modul 1: Perorsaanermiksuliassaqarfiit, suleriaatsit aamma atuisunik
paasinninneq
 
Modulimi siullermi siunertaavoq pikkorissartunut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni
perorsaa-riaatsimik suleriaatsinik saqqummiinissaq. Tassa imaappoq perorsaanermik
suleqataaneq nas-suiarneqassaaqeqqartorneqarlunilu aamma ilinniartitsissutigineqassapput
soorlu makkua imarissallugit: suliamut tunngasut aamma suliamut sungiussisimaneq, ileqqorissaarnissami
malitassat, suleqateqarneq, tutsuiginassuseq, ilanngullugu suleqatigiittut sulineq.
Aammattaaqqitiutillugit sammineqassapput perorsaasup suliassai aamma perorsaariaatsitsuunersut
tamak-kuninnga suliaqarnerup tungaaniit isigalugit. Sammineqartussaq alla tassa
atuisut pisariaqartitaannik, ajornartorsiutaannik, piukkunnassu-siannik aamma
imminnut qanoq paasinerannik paasisimasaqalernissaq. Atuisut ulluinnarni inuunerannik
ajornartorsiutaannillu isummersinnaaneq sungiussisimarpalaartumik ileqqoris-saartumillu sulisinnaanerlu.
 
Modul 2: Tarnikkut kulturikkullu sammiviit
 
Modul 2 modul 1-imut ataneqartutut isigineqassaaq siunertaalluniluatuisut
pisariaqartitaannik, ajornartorsiutitut inissisimaffiannik ilinniartitsinikkut aamma
perorsaanermi iliuusissatut piler-saarutinik, tarnikkut
ineriartornermik, silassorissutsikkut, kulturikkut ileqqorissaarnermullu ataqatigiissumik
annerusumik paasinninnissaq. Aammattaaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik
najukkami inuiaqatigiit atuisutineriartorfiattut kulturikkullu ingerlatitseqqiffittut
susoqarfiune-rannik paasinninnissaq isiginiarneqassalluni. Paasinninnermut sinaakkutinut Kalaallit Nunaanni
inuiaqatigiit ineriartornerat kiisalu kulturi, pinngortitaq, ileqqut ilaapput.
 
Modul 3: Attavik, attaveqaqatigiinneq, attuumassuteqarneq aamma supervision
 
Modulimitassani siunertaavoq pikkorissartut atuagarsorneq aamma periaatsit
pissarsivigissagaat perorsaanermik sulisut atuisullu akornanni attaveqarneq
aamma attuumassuteqarnerit pilersinne-qartarneri. Uani ingerlanneqassapput
attaveqatigeeriaatsit aamma oqaloqatiginneriaatsit assigiin-ngitsut.
Qitiutillugu sammisassaq alla tassa suleqataasoq imminut qiviassasoq
paasisaqarfigini-arlugit nammineq isummat, isummat pigiliutiinnakkat
tamannalu suliariniarlugu siumut paasinne-reertarneq, matumani tassunga
ataneqartillugu supervisionimik atuineq. Sammineqassapput suliamut
sungiussisimarpalaartumik oqaloqatigiinneq, akuersaarpalaartumik
oqaloqatigiinneq, meeqqanik oqaloqatiginninneq kiisalu ilaqutaasunik
qanigisanillu oqaloqatigin-ninneq. Nammineq inuuneq suliamullu
tunngasut immikkoortillugit aamma isiginnaagassiornermi
pingasuutitsisarneq: ikiorti, innarligaq innarliisorlu.
Aammattaaq supervision suliap tungaatigut aamma nammineq
inuttut ineriartornissamut sakkussatut sammineqassaaq.
 
Modul 4: Inatsiseqarneq aamma atuisunik peqataatitsineq
 
Modulimi tassani siunertarineqarpoq pikkorissartut inatsiseqarnermut attuumassuteqartunik
ilisimasaqalernissaatmatumani ilanngullugit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut tunngasumik
inatsisit maleruagassallu. Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut
aamma Innarluutillit pillugit isumaqatigiissut misissorlugit nassuiarneqassapput.
Aammattaaq ilinniartitsissutigine-qassaaq ingerlatsineq pilluguinatsit, matumani
ilanngullugit nipangersimasussaatitaaneq, nalu-naartussaatitaaneq aamma uppernarsaas
ersuineq, journalimut allattuineq nalunaarusiorneq il.il. Atuisut pisinnaatitaaffii
aamma atuisunik peqataatitsineqisiginiarneqassapput. Suliamut aamma ileqqorissaarnissamut
naleqqiullugu suliamik sungiussisimasutut inatsisitigutsinaakkutit iluanni ulloq
unnuarlu paaqqinnittarfimmi sulineq aamma suliat akimorlugit suleqatigiinneq.
Perorsaanermik sulinermi atuisunik peqataatitsinermi suliallu akimorlugit
suleqatigiinnermut ilaatillugu iliuusissatut pilersaarutit aamma
katsorsaanissamik pilersaarutit atorneqarnerat.
 
Modul 5-8 Modulit immikkut sammisaqarfissat:
 
Modul 5: Isiginnaarneq malinnaanerlu attaveqarniarnermik aammaajornartorsiutinik
pilersitsisumik pissusilersuutigineqartartunut ADHD/Autisme/Borderline/Tourettes-inut.
Perorsaanermi suliniutinut atatillugu inuusuttuaqqat tunuliaqutaat ilisimanerulerlugu.
 
Modulimi uani pikkorissartup atuisut tunuliaqutaannik ajornartorsiutaannillu
aamma atuisut isumalluutaannik pisariaqartitaannillu paasisaqarnissaa
ilisimasaqalernissaalu siunertaavoq. Aamma siunertaavoq pikkorissartup
iliuusissatut sakkussat pissaaneq aamma akerleriinnerit pineqartillugit
iluamik atornissaatpaasisimasaqarfigilissagai. Taakkununnga atatillugu
isiginnaar-neq malinnaanerlu periaatsitut sungiusaatitut atorneqassapput.
Inatsisinik attuumassuteqartunik aamma aporaaffinnik pissusilersornernillu
ajornartorsiulersit-sisartunik paasinninnissaq siunertaralugu ilinniartitsisoqassaaq.
Uani ilaassapput assersuutigalugu nammineq qanoq pissusilersornissaq
aamma aporaattoqarnerani pissusilersornerup ilisarnaatai. Aammalu oqalugiarnerit
aamma naleqquttunik sungiusarnerit aqqutigalugit ilinniartitsisoqassaaq
perorsaariaatsinik ajornartorsiulersitsisumik pissusilersornerup pinaveersaartinnissaanik
aamma annikillisinnissaanik.
 
Modul 6: Meeqqat inuusuttullu tarnikkut inooqatigiinnikkullu ajornartorsiutillit
aamma inuitineriartornikkut akornutillit pillugit ilisimasaqalerneq paasinninnerlu, aamma
meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu immikkut pisariaqartitsisunik perorsaanermut tunngatillugu
sulineq
 
Modulimi tassani siunertaavoq pikkorissartup tunngaviusumik ilisimasaqarfigilissagaa
paasisaqar-figalugulu atuisut immikkut ittunik ajornartorsiuteqarnerat
aamma pisariaqartitsinerat. Aamma pikkorissartumut ilisaritinneqassapput atuisut
immikkut ajornartorsiutaannut atatillugu peror-saanermik sulineq.
Ineriartornikkut akornuteqarneq aamma innarluuteqarnermik paasinnittuuneq
(WHO), sumigin-naaneq aamma ineriartornermi akornutit, tarnikkut nappaatinut
attuumassutillit suussusiinik paasinninneqqulequtaralugit
ilinniartitsisoqassaaq, matumani ilanngullugit aliasunneq aamma ajornartoorneq.
Aammalu qulequttat makkua: qajannassuseq aamma tarnikkut immikkut
akiuus-sinnaaneq, atornerluineq, pinerlunniartarneq aamma imminortarneq
modulimi ilaapput. Perorsaanermik sulinermut tunngatillugu pisinnaatitaaffiit
aamma nammineq aalajangiisinnaa-titaaneq aalajangeeqataasinnaanerlu
ilinniartitsissutigineqassapput aammattaaq periaatsit assi-giinngitsut innuttaasut
ulluinnarni atugaat assersuutigalugit: qaangiiniariaatsit, inooqatigiinnermik
sungiusarneq aamma social story.
 
Modul 7: Perorsaariaatsitineriartornermut ikorfartuisumik attuumassuteqarnerit, attuumas-suteqarnermullu
piginnaasat kiisalu najukkami innuttaasunik peqataatitsineq perorsaanermullu ataneqartillugu attaveqatigisartakkat
 
Modulimi tassani siunertaavoq pikkorissartup ilisimasaqarfigilissagai sungiusarlugulu
ulloq unnu-arlu paaqqinnittarfimmi peqqissaarullugu naleqquttumillu sulineq.
Pikkorissartumut ilisaritinne-qassapput perorsaanermi periaatsit sakkussallu
pineqartumut naleqquttut ulluinnarmi iliuuseqar-sinnaajumalluni atuisumut sammisumik
aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni assigiinngitsuni. Ilinniartitsisoqassaaq
qulequtaralugit attuumassuteqarneqatorlugu perorsaaneq aamma tassani pikkorissartup
attuumassuteqarnermi piginnaasaiineriartortissallugit.
Aamma ilinniartitsisoqas-saaq avatangiisit ilanngunnissaasa pingaarutaat
pillugit aamma attaveqarfiit najukkamilu avata-ngiisit ilaatillugit. Aaqqissuussaasumik
ilaqutariinnik suleqateqarneq, tatiginnilersitsiniaaneq, atuussinnaassutsimik misissuineq
qaratsamikkullu ajoqutilinnik perorsaanermut tunngaviit tunngaviusut
il.il. ilinniartit-sissutigineqassallutik. Ajorunaarsaanerup, katsorsaanerup, isumassuinerup
aamma perorsaanermiksulinerup assigiin-ngissutaat oqallisigineqassapput.
 
Modul 8: Peqqissuseq, nerisaqarneq, timigissarneq, eqqiluisaarneq aamma atoqatigeeriaatsimut
tunngasut
 
Modulimi tassani siunertaavoq pikkorissartup paasisaqarfigissagaa atuisut
peqqissusaasa, nerisa-qarnerisa, timigissartarnissaasa aamma
eqqiluisaarnerisa pingaarutaat aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup
ulluinnaata ilaatut pingaaruteqartut. Aammattaaq pikkorissartup
pillaqqiffigilis-savaa ajutoortoqartillugu naleqquttumik iliornissani.
Tamatuma saniatigut siunertaavoq pikkoris-sartup atoqatigeriaatsinut
nalinginnaasumik isiginnittaaseqarnissamik ineriartortitsineq
aamma innarliinerup kinguneriilisimasaqarfigilissagai.
Soorlu peqqissutsip siuarsarnissaa aamma pinaveersaartitsinissaq
qulequtaralugit ilinniartitsiso-qassaaq, ilanngullugit
nerisaqarneq, timigissarneq aamma isummersuutit perorsaanermi
suliner-mut ilaatillugit. Sammisassat allat soorlu eqqiluisaarneq
aamma sulliviup inummut naleqqussa-rnissaanut tunngasut eqqartorneqarumaarput.
Immikkut kisimiitillugu meeqqat, inuusuttut aamma innarluutillit
kinguaassiuutitigut inuunerat qitiutillugu sammisassaavoq. Aammattaaq inuunerup
isumaqassusia, peqqissuseq, pissusilersorneq peqqissuunissamullu perorsaaneq.
 
PAASISSUTISSAT PINEQARTUMUT TUNNGASUT
 
Modulini tamani pikkorissartut amerlanerpaaffissaat 25.
Pikkorissarnerup ingerlanerani modulit arfineq pingasuupput ullunik 5-nik
sivisussuseqartut. Arfinngornikkut pikkorissarneq ingerlanneqartarsinnaassaaq.
PI/SPS pikkorissarnernik aqutsisuussaaq isumagissallugillu billetsinik inniminniinerit, hotelini
najugaqarnerit, nerisaqarneq, pikkorissarnermi atortut il.il. Pikkorissarneq
naggaserneqassaaq pikkorissarnernut allagartartaartitsinermik
naggataarner-siorluni nereqatigiinnertalimmik.
 
Nalunaarfissap killinga:
Pikkorissarnerup ingerlanissaa tamaat (modul 1-8) ulloq 21. Oktober 2018.
Pikkorissartunut itisiliillunisammisassanut (modul 5-8) peqataarusuttunut
nalunaarnis-samut immersugassaq marts/april 2019-imi nassiunneqassaaq.
Modul 1-ip sap. ak. 48-imi aallartinnissaa pilersaarutigineqarpoq.
Modulit tulliisa ullulerneqarnerat pikkorissarnerup aallartinnerani nalunaarutigineqassapput.
 
Immersugassaq uunga ilanngunneqartoq atorlugu peqataanissaq nalunaarutigineqassaaq uunga
nassiunneqartussamik: kursus@pi.sps.gl
Paaqqinnittarfiit arlalinnik peqataatitaqarniarlutik nalunaartut, qinnuigineqarput
qinnuteqar-nissamut immersugassaq assileqqullugu pikkorissartussallu tamarmik
immikkut immersugaat nassiuteqqullugit.
 
Pikkorissarnerup ingerlanissaa pillugu saaffiginninneq
Pikkorissarnermi aqutsisoq saffigineqarsinnaavoq; Kirsten P. Jensen
imaluunniit Saalamiit Møller Lorentzen.
Mail: kursus@pi.sps.gl Oqarasuaat: 38 35 50 (Nuutsisarfik)
 

Kursusdata:Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlupaaqqinnittarfinni sulisunut ilinniarsimanngitsunut pikkorissartitsinerup ingerlanissaa

Kursusevent
Pikkorissarfik: Nuuk
Piffissami: Sap. ak. 26, 30. Oktoberi
Kingusinnerpaamik: 21 oktober 2018
Sivisussusaa: sapaatip-akunnera sisamaat

Nalunaarneq