Ilinniarneq
TIGUNEQARNISSAMUT PIUMASAQAATIT
Ilinniartut Piginnaasakinnerusunik Perorsaanermi Ilinniakkamut imaluunniit modulinut ataasiakkaanut tiguneqartarput qinnuteqartoq:
- Ingerlariaqqiffiusumik ilinniakkamik isissutaasinnaasumik minnerpaamik inuussutissarsiummik ilinniagartuutut ilinniakkatut qaffasissusilimmik naleqquttumik naammassinnissimassasoq,
- Ilinniakkamik isissutaasinnaasumik nammassinnereernerup kingorna naleqquttumik perorsaanermi inuussutissarsiornermi minnerpaamik ukiuni 2-ni misilittagaqassasoq,
- Qallunaatut atuarsinnaanermut, paasisinnaanermut oqaasertalersuisinnaanermullu oqaatsitigut piginnaasaqassasoq aamma
- Sulisitsisumut ilinniarnissamut isumaqatigiissuteqassasoq.
PI/SPS-ip aamma qinnuteqartut qulaani piumasaqaatinik naammassinnissimanngitsut tigusinnaavai, kisianni Piginnaanernik Pigineqareersunik naliliineq tunngavigalugu qulaani tiguneqarnissamut piumasaqaatinut taaneqartunut ilinniagaqarnikkut sulinikkullu tunngaveqartutut nalilerneqarpata. Piginnaanernik Pigineqareersunik Nalilersuineq (RKV) PI/SPS-imit suliarineqassaaq ilinniagaqarnermut inuussutissarsiornermullu misilittakkat pillugit uppernarsaatit nassiunneqartut ataatsimut isigineri kiisalu ilinniarnerup aallartinnginnerani oqaloqatigiinneq aamma/imaluunniit tiguneqarnissamut misilitsinneq aallaavigalugit.
ILINNIAKKAP SANNAA AAQQISSUGAANERALU
Ilinniagaq ukiumut ataatsimut annertussuseqartutut aalajangersarneqarpoq katillugu 60 ECTS pointeqartumik – katillugit 1.650 tiimit missaanni suliaqarfiusussatut. Ilinniagaq ukiuni 2-ni sivisussuseqarpoq, modulinullu pinngitsoorani peqataaffigisassanut 3-nut 10 ECTS pointilinnut – modulimut 275 tiimit missaannik suliaqarfiusussanut kiisalu modulimut nammineq toqqagassamut 1-mut 10 ECTS pointilimmut kiisalu modulinut nammineq toqqagassanut 4-nut 5 ECTS pointilinnut – modulimut toqqakkamut ataatsimut 140 tiimit missaannik suliaqarfiusussamut agguarneqarluni.
Immikkut pisariqaqartitsisunik Perorsaanermi Ilinniakkamut tamarmut ilinniartut katillugit 60 ECTS pointinnassapput, taakkunani modulit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut 45 ECTS-iussallutik kiisalu modulit marluk toqqarneqarsinnaasut 15 ECTS-iussallutik; tassaasinnaallutik 3 x modulit 5 ECTS-inik, imaluunniit 1 moduli toqqarneqarsinnaasoq 5 ECTS-inik aamma 1 moduli toqqarneqarsinnaasoq 10 ECTS-inik nalillit.
Modulit nalinginnaasumik ulluni 4-9-ni sivisussuseqartarput, atuartitsinerup saniatigut nammineq ilinniarnissamut pilersaaruteqarpoq, tassani piginnaasakinnerusunik perorsaanermit isiginnittaatsinut toqqakkanut atatillugu perorsaanermi ilisimasat periutsillu sulissutigineqartassallutik. Unnukkut aamma sapaatip-akunnerisa naanerini atuartitsisoqartarsinnaavoq.
Modulit akornanni ilinniartoq aamma studiegruppinut ilinniaqatinullu saqqummiinissamut attaveqarnissamut isumaqatigiissuteqarnissamullu, modulit akornanni malittareqqiinermut piareersarnermullu ilaatigut atuakkanik atuarnikkut, ulluinnarni sulinermi sungiusarnerup nanginneranut, kiisalu allattariarsorluni allatullu suliassanik pinngitsoorsinnaanngisanik piffissaliisassaaq.
MODULIT IMARISAI
Modul 1: Nalitsinni piginnaasakinnerusunik perorsaanermut ilisarititsineq. Ilisimatusarnermi teorii aamma periutsit.
Inatsisartut inatsisaat, Inuit Pisinnaatitaaffii, FN-imi isumaqatigiissutit aamma nunarsuarmi anguniakkat, il.il.. Sulinermi ileqqorissaarneq aamma suliassanut paasinninneq – Piginnaasakinnerusunik perorsaanermi tunngaviusumik naleqartitat. Perorsaanermi professionaliuneq aamma inuttut peqataanermik isummersorneq. MODULI PINNGITSOORSINNAANNGISAQ / 10 ECTS
Modul 2: Meeqqat siusissukkut innarlerneqarsimasut
Siusissukkut innarlerneqarnermut, sumiginnagaanermut, naartumik innarliinermut inuuniarnermilu pissutsinut pissutsit. Atassuteqarnissamut akornuteqarneq. Meeqqat immikkut eqqortiasut, siusissukkut inuttut misigissutsitigullu innarlerneqarsimasut. Ineriartornermi alloriarfiit aamma pissusilersuutit. MODULI PINNGITSOORSINNAANNGISAQ /10 ECTS
Modul 3: Neuropsykiatriskimi qanoq-issutsit
Isumaginninnermi perorsaanermi isiginnittaatsit kiisalu periutsit sullinniakkanut assigiinngitsunut perorsaanermi sulinermi, soorlu ass. Innuttaasut tulliuttunik nappaatillit ADHD, Autisme Spektrum Forstyrrelser (ASF), skizofreni aamma bipolare lidelser. Inuunermit isiginnittaaseqarluni isumaginnissinnaaneq piginnaasanullu periarfissat. MODULI PINNGITSOORSINNAANNGISAQ / 10 ECTS
Modul 4: Aalariaatsitigut ajornartorsiutit aamma arlariinnik pisinnaasakinneq
Aalariaatsitigut ajornartorsiutinut aamma arlariinnik pisinnaasakinnermi pissutsit assigiinngitsut. Aalariaatsitigut ineriartornermut, timi aamma aalasarneq, attaveqatigiinneq pilluhoy fysiologiskimik neuropsykologiskimillu teoriit. MODULI PINNGITSOORSINNAANNGISAQ / 10 ECTS
Modul 5A: Perorsaanermi suliniutinik aaqqissuussineq
Aqutsineq periusissiallu, suliassaqarfiit akornanni suleqatigiinneq, perorsaanermi siuariartorneq – aamma suliniutinik inerisaaneq
Uppernarsaaneq aamma sulianik suliaqarneq, allattuisussaatitaaneq aamma nalunaaruteqarnerit. MODULI TOQQARNEQARSINNAASOQ / 5 ECTS
Modul 5B: Perorsaanermi suliatigut siunersiueqateqarneq
Aaqqiagiinnginnernik aaqqiiniaasarneq – pissaanermik atuineq. Suleqatiginik suliatigut siunersiueqateqarneq, suleqatigiinni supervision aamma aqqutissiuussineq. MODULI TOQQARNEQARSINNAASOQ / 5 ECTS
Modul 5C: Isumassuineq, eqqiluitsuuneq aamma atugarissaarneq
Nerisat timersornerlu, seksualiteti, eqqiluisaarneq aamma nakorsaasersuineq. MODULI TOQQARNEQARSINNAASOQ / 5 ECTS
Modul 5D: Maluginiutsitigut pisinnaasakinneq
Maluginiutsitigut pisinnaasakinnermut imaluunniit pisinnaasakinnernut arlallinnut atatillugu teoriit ilisimatusarnermilu inernerit. Pisinnaasakissutsinut/nappaatinut assigiinngitsunut atatillugu sullinniakkanik erseqqissaaneq. MODULI TOQQARNEQARSINNAASOQ / 5 ECTS
Modul 6: Projektimik suliaqarneq tunniussinerlu
PINNGITSOORSINNAANNGISAQ / 15 ECTS
SULIFISSAT INGERLARIAQQIFFISSALLU
Ilinniakkamik naammassinnereernermi ukunani atorfininniarsinnaavutit:
- Ulluunerani paaqqinnittarfinni
- Ullukkut unnuakkullu paaqqinnittarfinni
- Minnerit atuarfianni
- Innarluutilinni
- Utoqqarni
- Pinerluttunik isumaginnittoqarfimmi
- Siunnersuinermi pitsaaliuinermilu suliaqarneq
PAASISSUTISSAT
Ilinniagaq ilaatigut qallunaatut ilaatigullu kalaallisut ingerlanneqassaaq – atuartitsisut aallaavittut qallunaatut oqaaseqassapput, sungiusarnerilli eqimattani minnerni kalaallisut ingerlanneqarsinnaapput. Atuakkat teoriillu amerlanerpaartaat aamma qallunaatut allassimassapput, ilaatigulli kalaallisut allatat, nalunaarusiat il.il. ilanngunneqassapput, soorlu aamma allatanik atugassanik tuluttut allassimasunik takkuttoqarsinnaasoq. Allattariarsorluni suliassat aallaavittut qallunaatut tunniunneqartassapput.
Ilinniartut modulini Ilulissani Perorsaanermik Ilinniarfimmi atuariartorlutik katersuuttassapput, ilinniakkami pingaaruteqarluinnarmat, ilinniartut nalinginnaasumik suliffimi avatangiisimilu avataani ilikkariartorfissami naapittarnissaat, taamaasillutik akornusersorneqarnatik atuartitsinermut suliatigullu misileraanernut pulalluarsinnaaniassammata.
Pisariaqarfiini internettikkut atuartitsineq atorneqartarsinnaavoq. Modulini takkulluni najuuffissani atuartitsinermut ilassutaasinnaavoq. Modulit atuartitsiffiusut akornanni aqqutissiuussineq utertitsiffigineqarnerlu internettikkut neqeroorutigineqassapput, soorlu ilinniartut internet atorlugu eqimattakkaarnermi suliassanik pilersaarusiorlutillu naapittarsinnaasut.
QINNUTEQARNEQ
Der er løbende optag på diplomuddannelsen efter først-til-mølle-princippet. Studerende som optages på hele Specialpædagogisk Diplomuddannelsen prioriteres forud for optag på de enkelte moduler, så ansøgere til enkeltstående moduler tilbydes evt. ”restpladser”.
Majoriaq i din hjemby skal dog senest have modtaget din ansøgning d. 15. august.
Vi sender løbende svar om optagelse på hele uddannelse. Søger du optag på enkelte moduler, kan du forvente at få svar omkring en måned før studiestart. Har du ikke hørt noget på dette tidspunkt, er du velkommen til at kontakte elevadministrationen på PI/SPS.
Undervisere
Marianne Gaj Jessen, Lektori, Campus Esbjerg UC Syd
1987-imi perorsaasutut naammassisoq – Esbjerg Socialpædagogiske Seminarium
Dansk Pædagogisk Universitet-imit Perorsaasutut Mastergrad-ilik
Marianne UCSYD-imi ukiut qulissaat lektoritut atorfeqarpoq. Esberg-imi Perorsaanermik ilinniarfimmi Social-Specialspecialisering-imi Piginnaasassatut anguniakkanut ataqatigiissaarisuuvoq kiisalu suliffimmi misiliisunut ilinniartunut ataqatigiissaarisuulluni.
Tamatuma saniatigut perorsaanermik ilinniakkami holdimi qinerneqarsinnaasumi Natur og udeliv ilinniartitsisuuvoq aamma Social-Specialpædagogik iluani ilinniaqqiffiusuni ilinniartitsisuulluni
Ilisimatusarnikkut aaqqissuussaq Nationalt Videncenter for Inklusion og Eksklusion (NVIE) aqqutigalugu Marianne ilisimatusarnikuuvoq. Ilisimatusarnermi aallaaviupput inuusuttut immikkut pisariaqartitsisut siammasissut (inuusuttut tarnikkut aamma timikkut piginnaasakinnerusut, inuusuttut autismespektrum-illit, inuusuttut ilikkariartornikkut ajornartorsiutillit, inuusuttut inuunermi annerpaartaa inissinneqarsimasut aamma inuusuttut atornerluisuusut). Inuusuttut assigiissutigaat tamarmik Særligt Tilrettelagt Ungdomsuddannelse (STU) ilinniartuugamik, inuusuttuaraanermiillu inersimasutut inuunermut ikaarsaariartuaarlutik.
Ukiuni 26-ni Marianne Esbjerg-imi Sydvestjysk Sygehus-imi Meeqqanut – Inuusuttunut – Ilaqutariinnut immikkoortortami Perorsaasutut atorfeqarsimavoq, tassani suliassaqarfiit akimorlugit sulisut assigiinngitsut suleqatigisimallugit, soorlu nakorsat, pillorissaasut, tarnip pissusiinik ilisimasallit, napparsimavimmi ilinniartitsisut, peqqissaasut, meeqqat atugarliortut sullinnikuuai, inuusuttut ilaqutariillu ajornartorsiortut, meeqqat naalliutsinneqartut, sumiginnarneqartut, suliarisimavai qanigivallaakkanik atoqateqartarneq, meeqqat 0-6-inik ukiullit neriniarnermik ajornartorsiuteqartut, inuusuttut timikkut innarluutillit, meeqqat 0-6-inik ukiullit ineriartornerisa nassuiarneri matumalu ataani meeqqat inerikkiartornermi akornguteqartut, meeqqanik innarluutilinnik paasiniaaneq, angajoqqaanik ilinniartitsineq. Tamatuma saniatigut Marianne Meeqqanut – Inuusuttunut – Ilaqutariinnut immikkoortortami suliffimmi misiliisunut aqqutissiuisuusarsimavoq kiisalu ilinniartunik arlalinnik suliffimmi misiliisuuteqartarluni.
Rune Thrane Karlsson, Lektori, Campus Esbjerg, UC Syd
Cand.pæd. perorsaanermi psykologi, Aarhusimi DPU-mit.
Perorsaasutut Professionsbachelori. Odensemi UCL-imit.
Rune ukiuni 10-ni immikkut sullittarialinni aamma innarluutilinni suliassaqarfimmi sulinermik misilittagaqarpoq, matuma ataani §107, §108 aamma §85. Autismespektrumimik akornuteqartunik kiisalu ineriartortitsinermik, ilinniartitsinermik piginnaasanillu ineriartortitsinermik immikkut suliaqarsimalluni.
Ilaatigut perorsaanermik sulinermut humanistiskimik, neuropædagogiskimik aamma paasinnissinnaasutsimik suleriuseqarluni sulisarnikuuvoq, matuma ataani ilaatigut periutsit makku atortarlugit TEACCH, ABA, ICDP, Low arousal, Marte Meo kiisalu KRAP.
Tamatuma saniatigut Rune ukiuni 3-ni Faaborg Midtfyn kommunimi ineriartortitsinermi siunnertortitut misilittagaqarpoq, tassani suliarisarlugit suliassamik aqutsineq, piginnaasanik ineriartortitsineq aamma suliffimmi ataatsimut isigalugu perorsaanikkut ineriartorneq.
2018-imiilli Rune UCSYD-imi adjunktitut aalajangersimasumik atorfeqarpoq, perorsaasunngorniartunut, perorsaanermi ikiortinut aamma ilinniaqqinnerni ilinniartitsisutut sulilluni.
Ilaatigut fagini psykologii, perorsaaneq aamma perorsaanermi ineriartortitsinermik suliaqarneq atuartitsisarpoq. Tamatuma saniatigut Runep perorsaasunngorniat suliffimmi misiliisut pulaartarpai kiisalu bacheloriliornermi aqqutsissiuisuusarluni.
Ataqatigiissaarisutut Runep ilikkagassatut sammisassat ilinniartunut saqqummiunneqartussat ataqatigiissaarlugit, pilersaarusiorlugit saqqummiullugillu pisarpai, tassani ilinniartitseriaaseq aamma eqqarsaatigineqartarluni.
Ilinniaqqinnermi aamma ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermi Rune ilaatigut ukiuni marlunni piginnaasanik ineriartortitsinermi ilinniartitsisuunikuuvoq, tassani innarluutillit pillugit suliassaqarfimmi aamma psykiatriimi atorfillit pikkorissarneqartarput, sulianik paasinninnermut aamma periutsinik atuinermut atatillugu, kiisalu oqartussaasut, suliffeqarfiit, katsorsaasut aamma §85-imi ikiortit akimorlugit ataatsimut oqaatsinik ilinniartitsisarluni. Ingerlanermi peqataasut suliffeqarfinnit assigiinngitsuneersuupput, katillugit sulisut 1200-t, ilikkarnissamut pissutsit kiisalu ilinniakkat tunuliaqutaasut assigiinngitsorpassuit. Taamaattumik suliassaqarfiit akimorlugit ilinniartitsisoqarpoq perorsaasutut – isumaginninnermi siunnersortitut aamma ergoterapeutitut ilinniakkanit, taakku piginnaasanik ineriartortitseqqinnermik ingerlatsinermi suleqatigiinnikuullutik.
Ole-Christian Hansen, Lektori, Campus Aabenraa, UC Syd
Cand.pæd. perorsaanermi psykologii
Perorsaasoq (Danmark)
Tysklandimi perorsaasutut ilinniarsimasoq (staatlich anerkannter Erzieher)
Tysklandimi ”PAU”-tut ilinniarsimasoq (sozialpädagogischer Assistent)
Ole UCSYD Campus Aabenraa aamma AMU-mi perorsaasutut ilinniakkami ilinniartitsisuuvoq, ilaatigut perorsaanermi isiginnaarnermi periutsit, perorsaanermi-psykologiskimik ilikkariartortarnerit, neuropædagogik, peqataatitsineq, nakuuserneq, aaqqiagiinnginnerit aamma perorsaanermi suliffeqarfik, suleqatinut supervision, videnskabsteori aamma periutsit kvalitativiusut atuartitsissutigisarpai.
Ilisimatusarnermi ineriartortitsinermi sammisat: ilaatigut perorsaasutut sulinermi professionsdidaktik, MOOG & atuarfik ammasoq (online course-mik ineriartortitsineq), best practice Danmarkimi tyskisut atuartitsinermik ilisimatusarneq, ulluunerani neqeroorutini ikinnerussuteqarfiusuni tyskini meeqqat perorsaasullu akornanni oqaatsinik ilisimaarinninneq / language awareness.
Ole ukiuni 15-ini perorsaanermik sulinermik misilittagaqarpoq – matuma ataani ikinnerussuteqarfinni perorsaasutut sulineq, nalinginnaasumik suliassaqarfik (sfo / atuareernermi ornittakkat / inuusuttunut klubbi Tysklandimi aamma Danmarkimi), pingaartumillu social-specialpædagogikkimi sulinerup iluani, matuma ataani kinguarsimasunik, innuttaasut socialpsykiatriimiittut, innuttaasut kingusissukkut qaratsamigut akornusersimasut aamma meeqqanik inuusuttunillu inuunermi atugarliortunut eqqartuussivillu aqqutigalugu inissinneqarsimasunut tapersersortitut suliaqartarsimavoq.
Anja Lyberth Anderskouv, Ilinniarnermi siunnersorti, Campus Esbjerg, UC Syd
Master of Puplic Governance (MPG)
Perorsaasoq, Perorsaanermi Diplom (PD) aamma Verdensfilosofi (ÅU)
Anja immikkut perorsaanermik suliassaqarfimmi ukiuni 20-ni sulisimavoq, perorsaasutut aamma aqutsisutut. Perorsaasutut immikkut meeqqerivimmi 0-7-inik ukiulinnut, perorsaasutut ikiortitut, ilaqutariinnut angerlarsimaffimmi, kiisalu socialpsykiatriimi. Socialpsykiatriimi najugaqarfimmi aqutsisutut kiisalu kingornatigut innarluutillit pillugit suliassaqarfiup iluani.
Ilinniartitsisutut Anjap misilittagaqarfigaa Social-og sundhedsskoleni ilinniaqqinnermi aamma ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnermi ilinniartitsineq, ilaatigut social- og special-pædagogikkimi, videnskabsteoriimi, kiisalu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni sulisunut aqutsisunullu suliassaqarfiit akimorlugit ilinniaqqinnermi. Tamatuma saniatigut perorsaanermi ikiortitut iliniakkami ilinniartitsineq, kiisalu perorsaanermik ikiortitut ilinniagalinnut akademimi ilinniakkami ilinniartitsineq.
2018-imiilli Anja UC Syd-imi Ilinniaqqinneq aamma ingerlariaqqiffiusumik ilinniakkani ilinniarnermi siunnersortitut atorfeqarpoq. Siunnersortitut suliassat ilaatigut sullitat suleqatigalugit ilinniakkanik pikkorissaanernillu ilusilersuinermut tunngapput, pingaartumik Syddanmarkimi, kiisalu Sydslesvigimi, Tysklandimi danskit ikinnerussuteqartuni. Tamatuma saniatigut Anja Ilinniaqqiffinni aamma ingerlariaqqiffiusumik ilinniakkami ilinniartitsisuuvoq, perorsaanerup iluani kiisalu perorsaanermik suliassaqarfimmut atatillugu aqutsinermi.
Paasissutissat naatsut:
Ilinniarnerup ingerlanera
Ilinniarnerup ingerlanera ima isikkoqarallarpoq, naatsorsuutaasinnaavorli annikittumik allannguuteqalaartassasoq. Ilinnialertussat qaammatit 3 sioqqullugu ilinniarneq qanoq ingerlanneqarniarnersoq imarisaanillu paasitikkusullugit pilersaarutaangallartoq allapparput. Ullui inissilluarpata allanneqarumaarput.